Mistä ruokailun päästöt tulevat? Tässä tehtävässä perehdytään ruokajärjestelmän ja erityisesti kouluruoan päästölähteisiin Käsikirjan Ruoka-osion avulla. Tämän jälkeen vastataan kymmeneen monivalintakysymykseen . 

Oppiaineet

Biologia, fysiikka, maantiede, kemia, matematiikka, terveystieto

Tehtävää voidaan hyödyntää biologian ja maantieteen pakollisten moduulien (BI3,GE1) sisältöjen sitomisessa arkielämään. Fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa tehtävä tukee erityisesti elinkaariajattelua ja ympäristövaikutusten arvioinnin suurusluokkien hahmottamista. Tehtävä johdattelee ymmärtämään kestävän kehityksen ja terveyden yhteyksiä. 

Haastavuus:

Käyttötarkoitus

Sopii tehtäväksi oppitunnille tai kotiin.

Tavoite

Opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva ruokajärjestelmän ja kouluruokailun merkittävimmistä päästölähteistä sekä niiden mittakaavasta

---

Tehtävänanto 

Lue Käsikirjan Ruoka-osio. Valitse sen jälkeen monivalintakysymyksiin sopivin vaihtoehto tekstin perusteella. Jokaiseen kysymykseen on vain yksi oikea vaihtoehto.  

1.Ruoka muodostaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä

a) viidesosan
b) puolet
c) kolmasosan

2. Kouluruoan hiilijalanjäljestä suurin osa, yli 80%, muodostuu

a) ruokahävikistä
b) raaka-aineista
c) ruoan kuljetuksesta

3. Ruokahävikkiin päätyy globaalisti jopa kolmasosa kaikesta tuotetusta ruoasta. Kouluissa ruokahävikiksi (sisältäen lautas- ja linjastohävikin sekä valmistushävikin) päätyy ruoasta noin

a) kymmenesosa
b) kahdeksasosa
c) viidesosa

4. Ruoan valmistamisen ja kuljettamisen yhteenlaskettu osuus kouluruoan hiilijalanjäljessä on

a) kahdeksasosa
b) kolmasosa
c) alle kymmenesosa

5. Kouluaterian hiilijalanjälki kattaa

a) kaikki ruokaketjun päästöt lukuun ottamatta viljelytoimien seurauksena maaperästä vapautuvia päästöjä 
b) ruoan valmistuksesta ja hävikin käsittelystä aiheutuvat päästöt 
c) kaikki ruokaketjun päästöt alkutuotannosta lautaselle 

6. Nostamalla kasvisruoan osuus tarjotusta ruoasta 70 prosenttiin ja puolittamalla ruokahävikki, kouluruoan hiilijalanjälki on mahdollista 

a) muuttaa negatiiviseksi
b) puolittaa
c) tiputtaa lähelle nollaa

7. Ruokahävikin osuus kouluruoan hiilijalanjäljestä on 

a) noin 10%
b) noin 30%
c) noin 5%

8. Suurin osa koko ruokajärjestelmän ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista syntyy 

a) ruoan jalostamisessa ja pakkaamisessa
b) alkutuotannossa, eli kasvinviljelyssä ja eläintuotannossa 
c) ruoan kuljettamisessa 

9. Eläintuotannon vähentämisen lisäksi maatalouden päästöjä voidaan parhaiten pienentää

a) uudistamalla ja monipuolistamalla viljelykäytäntöjä sekä välttämällä turvemaiden raivaamista viljelyyn
b) viljelemällä mahdollisimman omavaraisesti ja välttämällä ruoan tuontia
c) siirtymällä kokonaan luomuviljelyyn 

10. Ilmastovaikutusten lisäksi ruokajärjestelmän keskeisiä haasteita ovat 

a) globalisaatio ja ruoantuotannon keskittyminen tiettyihin maihin
b) elinympäristöjen häviäminen maatalouden tieltä, ravinteiden kierron häiriöt ja liian suuri vedenkulutus
c) maaperän saastuminen viljelykelvottomaksi ja laajalle levinneet kasvitaudit

Tehtävä on osa Koulun ilmasto-osaaja -osaamismerkkikokonaisuutta. Mikäli haluat kerätä osaamismerkkejä, tutustu ohjeisiin täältä ja hae merkkiä alta palauttamalla liitetiedosto tai linkki tiedostoon. Voit vastata monivalintoihin myös suoraan hakemuksella.

Hae osaamismerkkiä