Miksi Koulun Korjausopas?

Onko Suomessa yhtään koulua, jonka toimintaa ohjaisivat todella ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän kehityksen periaatteet? Löydät teemat opetussuunnitelmasta, mutta koulun arkeen siirtyessään ne kuivahtavat usein hyvää tarkoittavaksi jargoniksi. Jos toimintaa syntyy, niin kyseessä on monesti pistemäinen tapahtuma, jolla ”piristetään” kouluarkea. Toinen toimintamalli on vyöryttää opiskelijoiden päälle jokaisessa oppiaineessa samaa perussisältöä esim. ilmastokriisistä. Oppijat alkavat inhota ja kaihtaa ilmastoaiheita.

Usein syynä on aikuisten oma hämmennys aihealueen edessä. On vaikea kertoa nuorille tulevaisuudesta, jonka suunnasta emme ole varmoja. On vaikea opettaa, kun ei tunne hallitsevansa pirullisen monimutkaista kokonaisuutta. On vaikea ajatella melkein kaikki uusiksi. On helpompaa tehdä aivan kuin ennenkin. Mutta se ei voi enää olla ammattikasvattajalle vaihtoehto. Tulevaisuus on erilainen, mutta sen ei tarvitse olla huonompi. Voimme itse rakentaa siitä toisenlaisen.

Oppaamme haluaa osoittaa opiskelijoille ja henkilökunnalle sen tosiasian, joka kulutusyhteiskunnassa helposti sivutetaan. Kaiken toiminnan reunaehdot asettavat materian ja energian saatavuuteen liittyvät tekijät. Lämpö, vesi, puhdas ilma, valaistus, ruoka ja sähkö. Ne ovat toimintamme fyysinen oppimisympäristö, joka elää tällä hetkellä aivan kuin piilotettuna todellisuutena kouluilla. Tähän liittyy myös ns. valinta-arkkitehtuuri, koulukulttuurin luoma näkymätön ohjausmekanismi, joka saa koulun johdon esimerkiksi toteuttamaan opintomatkat lentäen ja opiskelijat valitsemaan punaista lihaa kasvisten sijasta.

Koulun korjausoppaan pedagoginen idea on yksinkertainen. Me kaikki elämme yhteisöissä ja rakenteissa, jotka ohjaavat toimintaamme. Muuttamalle yhdessä näitä rakenteita opimme ilmiöstä, havaitsemme arkielämämme ekologiset reunaehdot, osoitamme muutoksen mahdollisuuden ja mikä tärkeintä – toimimme vihdoin.

Koulun korjausopas rakennettiin Ilmastolukiot-hankkeessa, joka jatkoi Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeen jalanjäljissä. Aiempi hanke teki tärkeää taustatyötä 24 Pohjois-Pohjanmaan lukiossa: loimme yhdessä verkostoja ja materiaaleja, herättelimme ajatuksia ja kartoitimme kipukohtia. Ilmastolukiot-hankkeessa ryhdyimme konkreettisiin toimiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi edelläkävijälukioissamme: lukioissa kartoitettiin päästöjä, laadittiin visioita ja tiekarttaa kohti hiilineutraalisuutta. Hanke päättyi, mutta toiminta jatkuu lukioissa ympäri Suomen. Teemoina toimivat ruoka, liike, infra ja asenne. Tervetuloa tutustumaan teemoihin!