Käyttöohjeet
Hae tehtäviä
Käsikirja 
Hiililaskuri
35. Parhaiten keskusteleva koulu
Miksi kuuntelu on tärkeää ilmastoasioista viestiessä? Miten dialogisuus auttaa eteenpäin keskustelussa? Tässä tehtävässä pääset perehtymään yhteen dialogiseen menetelmään, Erätaukoon.
Oppiaineet
Äidinkieli, biologia, elämänkatsomustieto, filosofia, maantiede, uskonto, yhteiskuntaoppi
Haastavuus: 
Käyttötarkoitus
Tehtävään kannattaa varata kokonainen oppitunti. Tehtävän soveltaminen ryhmätyöksi tukee erityisesti opiskelijoiden vuorovaikutusosaamisen kehittämistä sekä osallisuutta.
Tavoite
Opiskelija osaa käyttää dialogista menetelmää ilmastoasioista keskusteluun.
Tehtävänanto
Lue erityisesti Käsikirjan Asenne-osion kappale rakentavasta keskustelusta (s.86). Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin.
1.Katso ensin video yhdestä ilmastokeskustelun tärkeimmästä taidosta. Mitä keskustellessa ei ole tarkoitus tehdä?
2.
Kohdat 3-5 sopivat erinomaisesti sovellettavaksi ryhmätyöksi. Voitte kirjoitetun kohtauksen sijaan toimia itse keskustelijoina joko kuvitteellisessa roolissa tai omana itsenänne. Eri ryhmät voivat valita eri keskusteluteemat koulun ilmastotyöstä.
3. Koulullasi järjestetään ilmastoaiheinen keskustelutilaisuus. Sinun tehtävänäsi on valita ilmastonmuutokseen liittyvä teema omaan koulusi arkeen liittyen Ruoka-, Liike- tai Infra-osioista. Voit käyttää esimerkiksi tätä maito-tehtävää taustana tai keksiä itse vaikkapa henkilöautoiluun tai digilaitteiden käyttöön liittyvän, mahdollisesti ristiriitaisenkin, puheenaiheen.
Tiivistä aiheesi ja keskustelun tavoite pariin lauseeseen.
Huomioi seuraava: Dialogi tähtää ymmärryksen lisäämiseen käsiteltävästä aiheesta, muista ihmisistä tai itsestä. Tavoitteen voi muodostaa seuraavasti: ”Keskustelun tavoitteena on syventää ymmärrystä aiheesta X.” Ymmärryksen lisäksi tavoitteena voi olla esimerkiksi ”Tasavertainen kohtaaminen x, y ja z välillä” tai ”Osallisuuden rakentaminen X asiaan ja/tai keskustelijaryhmän kesken. Huomaathan, että dialogissa ei lähtökohtaisesti pyritä ratkaisuihin vaan lisäämään ymmärrystä – älä siis muodosta ratkaisutavoitteita dialogille.
4. Ideoi keskustelutilaisuuden osallistujat: ota mukaan mahdollisimman erilaisia koulun toimijoita ja sidosryhmiä. Dialogissa keskustelijoiden näkökulmien erilaisuus vaikuttaa merkittävästi aiheen syvempään ymmärtämiseen. Keskustelussa voisi olla mukana ainakin rehtori, muutama eri aineen opettaja ja eri-ikäinen opiskelija. Lisäksi valitsemastasi aiheesta riippuen mukana olisi hyvä olla koulun muuta henkilökuntaa, kuten siistijä, ruokalan henkilökuntaa tai virastomestari sekä sidosryhmiä, kuten paikallinen maitotilallinen, joukkoliikenteen edustaja, energiayhtiö, digilaitteiden korjausfirma tai kansalaisjärjestön edustaja – ihan mitä keksit aiheesta! Listaa kuvitteellisten henkilöiden perustiedot (n. 6–8 henkilöä): keksitty nimi, rooli sekä heidän päällimmäinen ajatuksensa teemasta teidän koulunne muuttamisessa.
5. Kirjoita keskustelutilaisuuden ”ydinkohtaus” vuoropuheluineen, jossa toimit itse fasilitoijana eli keskustelun ohjaajana ja helpottajana. Koita siis ottaa huomioon Erätauko-pelisäännöt ja ohjeista myös keskustelijoita siihen, mikäli he esim. jatkuvasti keskeyttävät toisiaan. Kirjoita tiivis ja asiapitoinen vuoropuhelu, jossa kaikki osallistujat saavat mahdollisuuden kertoa mielipiteensä ainakin kerran. Kirjoita keskustelu tähän ranskalaisin viivoin tai lähetä erillinen tekstitiedosto.
6. Mitä hyötyä Erätauko-keskustelumenetelmästä on koulullesi tässä kuvitteellisessa tapauksessa? Mitä luulet, että tapahtuisi oikeasti? Vastaus muutama lause.
