Infra
Pakettiauto on oikeastaan aika kaunis esine. Tavaroiden kuljettamiseen suunniteltu kori näyttää mutkattoman käytännölliseltä. Koulurakennus on sekin suunniteltu käyttöä varten. Sen sisällä liikkuvat ihmisten ohella energia, valo, vesi ja materiaalivirrat. Pakut ja koulut ovat yksilöitä, mutta karkeasti ottaen puolet koulusi hiilijalanjäljestä syntyi rakennusvaiheessa ja toinen puoli parhaillaan tapahtuvasta käytöstä. On siis järkevää huoltaa ja hoivata sitä hyvin.
Pistä lämppäriä pienemmälle
Koulun käytöstä aiheutuvista hiilidioksidipäätöistä noin kolmannes tulee lämmityksestä. Tähän lukemaan on melko vaikea puuttua, joskin keskustelu opetustilojen lämpötilasta on aina hyödyllistä. Suuri osa kouluista on kaukolämmön piirissä, joka on valitettavan usein fossiilisilla polttoaineilla, jopa turpeella, tuotettua. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka?
Digiloikka syö energiaa
Likimain lämmityksen verran hiiltä ilmakehään tuottaa koulujen sähköenergia, joka ei oppikirjojen sähköistymisen myötä taida olla se lähivuosien ”suurin pudottaja”. Onko meidän koulumme sähkö uusiutuvilla polttoaineilla tuotettua? Tuotetaanko sähköä itse, kun tuota aurinkoista kattopinta-alaa löytyy? Lämmintä vettä ei meillä turhaan lutrata ja tyhjiä tiloja valaista. Selvä se.
Katse pois jäteastiasta
Ei pelastu maailma jätteitä kierrättämällä, ei edes koulu. Jätteistä syntyy vain muutamien prosenttien päästöt. Tärkeämpää olisi jättää se jäte synnyttämättä. Katseiden pitäisi siis kiinnittyä esimerkiksi siihen digitaalihärpäkkeiden määrään, joita innokkaat opettajat luokkiin kantavat. Yhteistä näille on usein lyhyt käyttöikä. Kaivannaisteollisuus kiittää, ilmasto ei.
Opiskelijalle Opettajalle