Ruoka

Ruokapalvelut eli tuttavallisemmin koululounas, on lukioille yhtä tärkeä kuin bensa moottorille. Polttoaine on kuitenkin nyt turhan korkeaoktaanista eli lihaa ja maitotuotteita on liikaa. Myös kaasuttajan tiivisteet vuotavat eli ruokaa menee hävikkiin. Kone yskii ja savuaa.

Yks lounas, mitä välii?

Joku voi miettiä, että mitä väliä yhdellä koululounaalla? Paljonkin, sillä noita lounaita tarjotaan lukioissa yli 100 000 päivässä. Koululounaan hiilijalanjälki vaihtelee päivittäin paljon (0.1-2 kg Co2-e), joten jokaisella lautaselle tehtävä terveellinen ja maistuva ilmastokestävä säätö muuttaa oikeasti maailmaa!

Kasvis on koulukiusattu

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä – yhtä paljon kuin liikenne. Kouluissa voitaisiin puolittaa päästöt, jos kasvisruuan määrä nostettaisiin 70 prosenttiin ja heitettäisiin pois nykyistä puolet vähemmän. Lisää pinaattilettuja ja hernekeittoa tänne ja heti! Tietokirjailija Jonathan Safran Foer väittää, että koko ilmastomuutos pysäytetään sillä, että ihmiset lakkaavat syömästä eläinperäisiä tuotteita ennen puoltapäivää. Ruualla ei siis todellakaan leikitä, kun ilmastoa pelastetaan.

Eurot roskiin

Jo yhden kunnan mittakaavassa lounashävikin luvut ovat suuria. Puolittamalla esim. Turun kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavan ruuan päästöt hankittaisiin sähköenergiaa vuodeksi lähes kolmeen tuhanteen kerrostaloasuntoon. Oulussa ruokahävikki maksaa yli miljoonan vuodessa ja ruokahävikkiä tulee lähes 1500 kg päivässä. Siitä syntyy aika läjä turhaa hiilidioksidia ilmakehäämme.

Tee-Se-Itse    Mutta-Yhdessä