Asenne

Ilmastotietoisuus on Suomessa korkealla tasolla. Nuorten keskuudessa on melko selvä konsensus (Nuorisobarometri 2019) siitä, että ilmastokriisi on todellinen ja homma on aika huolestuttava tulevaisuuden kannalta. Teettämässämme Lukiolaisten ilmastoasenteet-kyselyssä (Oulun yliopisto 2020) pohjoispohjalaisista nuorista 77 % olisi valmis siihen, että omasta koulusta tulisi edelläkävijä ilmastoasioissa. Mutta…

Toiminta ilman toimintaa ei ole toimintaa

Jos pakettiauton ohjaamo on likainen, wunderbaumit hajuttomia ja penkinpäällysteet tupakanreikien täplittämiä, niin hytti ei muutu kiiltäväksi asiaa ankarasti pohtimalla. Hyvin suunniteltu on toki puoliksi tehty, mutta maapallon isoja ja pieniä ilmastoaikomuksia vaivaa nyt sama ongelma. Ne eivät realisoidu toiminnaksi. Tällä hetkellä lukioiden ilmapiiriä voidaan kuvailla seuraavasti: ollaan erittäin valmiita muutokseen, jos se ei tuota itselle vaivaa tai vaadi ponnisteluja. Kunhan luokkakaveri tai vaikka kiinalaiset hoitavat jutun. Mutta, mutta…

Meidän koulumme voimme muuttaa vain ME.

Suurin este muutokselle löytyy korvien väliseltä alueelta. Vaikka suurin osa koulun hiilipäästöistä tuntuu olevan ”lukittu”, niin nämäkin hienot systeemit ovat ihmisten rakentamia. Ne ovat siis myös ihmisten muutettavissa. On väitetty, että 3,5 % määrätietoinen vähemmistö voi aikaansaada muutoksen, vaikka enemmistö hönöileekin passiivisena. Se antaa toivoa. Lähimmän muutoksen tekijän löydät kääntämällä taustapeilin itseesi päin.

Tee-Se-Itse    Mutta-Yhdessä